TTT-lehti: Työfysioterapeutin suoravastaanotto ennaltaehkäisee tule-vaivoja

Uutinen  12.05.2022

Työterveys Helsingin asiakkaat ovat päässeet työfysioterapeutin vastaanotolle ilman lähetettä jo vuodesta 2016. Suoravastaanotolla on saatu vähennettyä tuki- ja liikuntaelinvaivojen aiheuttamia sairauspoissaoloja. 

Raitiovaununkuljettajan olkapää on alkanut kipuilla. Kuljettaja ottaa yhteyttä työterveyshoitajaan, joka hoidon tarpeen arvioituaan ohjaa tämän työfysioterapeutin suoravastaanotolle. Oireilu hellittää työfysioterapeutin ohjeilla ja seurannassa niin, että kuljettaja pystyy jatkamaan työssään. Kaikki tämä tapahtuu ilman lääkäriä, lääkkeitä ja parhaassa tapauksessa myös ilman sairauslomia.

Vuonna 2016 aloitettu työfysioterapeutin suoravastaanotto on yksi keinoista, joilla Työterveys Helsinki on saanut vähennettyä tuki- ja liikuntaelinvaivojen aiheuttamia sairauspoissaoloja. Viime vuonna työterveyshuollon kirjoittamia, tule-ongelmista johtuvia sairauspoissaolopäiviä kertyi reilun kolmanneksen vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin.

Kipuun kiinni ennen kroonistumista

Työterveys Helsinki vastaa Helsingin kaupungin henkilöstön eli noin 40 000 työntekijän työterveyshuollosta. Työfysioterapeutteja on yksitoista, ja heistä kymmenen toimii muiden tehtäviensä ohessa suoravastaanotossa. Siihen kuluu viidennes kokopäiväisten työfysioterapeuttien työajasta.

– Ennen asiakkaat tulivat työfysioterapeutin vastaanotolle hieman liian myöhään. Toimintastrategianamme on havaita varhain ihmisen työkyvyn riski, ja siihen suoravastaanotto on aivan loistava palvelu. Asiakkaat ovat olleet siihen tosi tyytyväisiä, sanoo palvelupäällikkö Tuija Toikka.

Suoravastaanotossa hoidetaan akuutteja, yleensä alle kolme kuukautta kestäneitä oireita. Tavoitteena on ehkäistä vaivojen kroonistumista.

– Oire voi olla missä päin kehoa tahansa selästä peukaloon ja niskasta varpaaseen. Pohdimme, miten sitä voi hoitaa itse lääkkeettömin keinoin, kertoo työfysioterapeutti Seija Männistö.

Asiakasta rohkaistaan liikkumaan, sillä liikkumisen välttäminen johtaa usein kipujen pitkittymiseen. Jotkut saavat avun jo yhdestä käyntikerrasta, toiset tulevat vastaanotolle kahdesta kolmeen kertaan. Joskus sovitaan myös puhelinseurannasta.

– Jos vaikuttaa siltä, että oireilu vaatii laajempaa, moniammatillista selvittelyä, asiakas ohjataan omalle työterveyshoitajalle ja sitä kautta asia etenee omalle hoitopolulleen, Männistö sanoo.

Asiakasprofilointi apuna

Työterveyshuollon toiminta on vaikuttavaa, kun tehdään oikeita asioita asiakkaan tarpeisiin. Tämä periaate on ollut punaisena lankana Työterveys Helsingin kehitystyössä, jota toimitusjohtaja Tiina Pohjosen mukaan on tehty systemaattisesti jo useita vuosia.

Viime syksynä työ palkittiin Työterveyslaitoksen laatupalkinnolla. Hieman aiemmin Työterveys Helsinki oli saanut Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon Kipu ja työkyky -hankkeestaan, josta työfysioterapeuttien suoravastaanottokin sai alkunsa.

– Työterveyshuollollahan on kaksi asiakasta: työntekijä, joka käyttää palveluja, ja työnantaja, joka maksaa ne. Pyrimme hakemaan parasta hyötyä sekä työpaikalle että työntekijälle, Pohjonen sanoo.

Tarpeiden ennakoinnissa on apuna kolme vuotta sitten käyttöön otettu asiakasprofilointi. Työterveyshuollossa kysytään asiakkaalta, millaiseksi hän kokee oman työkykynsä.

– Ideana on, että työterveyshuolto tarkastelee asiakkaan terveyttä työn näkökulmasta kaikissa kohtaamisissa, Pohjonen kertoo.

Profiloinnissa tarkastellaan henkilön työssä pärjäämistä kolmeen luokkaan jakautuvan mallin mukaan. Jos työkyky on hyvä, erityisiä toimenpiteitä ei tarvita. Jos työkyky on vaarassa heiketä, mietitään oikeaa palvelua ja tehdään työterveyssuunnitelma jatkotoimista yhdessä asiakkaan kanssa. Jos työkyky on heikko, ratkaisuja etsitään moniammatillisesti ja esimerkiksi kuntoutuksen keinoin.

– Profilointi on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja tehokkaaksi. Olemme havainneet, että se, mihin luokkaan työkyky sijoittuu, on enemmän yhteydessä sairauspoissaoloihin kuin asiakkaan ikään. Eli työkyky ei ole ikäkysymys, Pohjonen toteaa.

Mielenterveyden häiriöt kasvussa

Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ovat vuosi vuodelta vähentyneet, mutta viime vuonna niiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla eli 4,6 prosentissa. Pohjonen kutsuu sitä työvoitoksi, sillä kaupungissa tehtiin iso organisaatiouudistus vuonna 2016 ja muutosmyllerrysten odotettiin lisäävän sairastelua.

Sen sijaan mielenterveyden häiriöistä johtuvia sairauslomia kirjoitettiin viime vuonna enemmän kuin vuotta aiemmin, ja ensimmäistä kertaa niiden määrä ylitti tule-sairauksista johtuneet sairauspoissaolot. Suuntaus on sama kuin valtakunnallisestikin.

– Myös meillä nuorten mielenterveysongelmista aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa, Pohjonen kertoo.

Helsingin kaupunki ja työterveyshuolto ovat tarttuneet ongelmaan perustamalla työpaikoille nuorille työntekijöille tarkoitettuja ryhmiä tukemaan työelämään kiinnittymistä. Lisäksi työterveyshuolto avaa nuorille suunnatun chat-kanavan ja tarjoaa jo nyt kaikille työntekijöille matalan kynnyksen palvelua mielenterveyden kysymyksissä.

– Jos asiakas ottaa työterveyshuoltoon yhteyttä mielenterveyteen liittyvien oireiden vuoksi, psykiatriset sairaanhoitajamme kontaktoivat hänet muutaman päivän sisällä. Lähdemme etsimään ratkaisua heti, jotta asioita ei tarvitse kierrättää lääkärin kautta.

Säästöä kustannuksissa

Helsingin kaupungilla työterveyshuollon kustannukset ovat keskimäärin 396 euroa työntekijää kohti. Kelan tilastojen mukaan koko maassa vastaava summa oli 439 euroa vuonna 2017.

Esimerkiksi työfysioterapeutin suoravastaanotto vähentää työterveyslääkärien vastaanottotyötä, mikä heijastuu myös rahanmenoon. Kun oiretta päästään hoitamaan varhain, kalliit kuvantamiset jäävät usein pois. Lääkäriä ei tarvita välttämättä sairausloman määräämiseenkään, koska työfysioterapeutit voivat kirjoittaa sairausloman enintään seitsemäksi päiväksi.

– Tutkimusten mukaan työfysioterapeutit kirjoittavat selvästi vähemmän ja lyhyempiä sairauslomia kuin lääkärit. Ja kun ohjeet saa nopeasti työfysioterapeutilta, kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin jos ihminen menisi ensin lääkärille ja sitten fysioterapeutille, palvelupäällikkö Tuija Toikka toteaa.

Työfysioterapeutti Seija Männistön mielestä sairausloman tarpeen arviointi ei ole aina helppoa, mutta sitä helpottaa joustava yhteistyö lääkäreiden kanssa.

– Jos on kinkkinen tilanne, voin soittaa lääkärille tai hän voi tulla käymään paikan päällä. Asiakkaat ovat hyvin kiitollisia siitä, että heitä on kuultu ja katsottu ja he ovat saaneet ohjeet oireen hoitamiseksi.

Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 3/2019. Jutun otsikko ja ingressi on päivitetty 1/2022.

Sosiaali- ja terveysministeriö päätti 28.3.2019, että työterveyshuollossa voidaan alkaa toteuttamaan suoravastaanottotoimintaa työterveyshuoltolaista poiketen. KELA aloitti työfysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan korvaukset 1/2020 alkaen.